Lämpömittari, tai tässä tapauksessa pakkasmittari näyttää asteissa -21c. Kylmä ilmarintama on viipynyt yllämme jo viikonlopusta ja tätä herkkua on odotettavissa vielä jokunen tovi. Muutaman kerran on ollut usko koetuksella mutta periksi ei ole annettu! Talon lämmityksessä nimittäin.

Kolme tulisijaa pitää edelleen huolen siitä, että tuvassa tarkenee oli ulkona millainen keli hyvänsä. Olisihan tuota sähkölämmityskin mutta kun jotain on päättänyt niin siitä pidetään kiinni. Kuukausi kerrallaan on tullut mentyä: syyskuussa mietti että jos nyt tämän kuukauden, sama lokakuussa. Marraskuussa tuli ensimmäiset epäilyt mieleen, että näinköhän tästä selvitään. Joulukuu ja kovahkot pakkaset ovat vasta ensimmäistä kertaa koetelleet todella mielenlujuutta ja saahan sitä. Koetella. Periksi ei silti anneta!

Onhan tässä jotain alkukantaista romantiikkaakin. Patterit seinässä kyselevät koska painan nappia ja annan niiden hoitaa hommansa, mutta miksi luovuttaa pesän lämmittämisen rooli niille kun itsekin siihen pystyy. Joka aamu on näillä ilmoilla tuilsijat lämmitettävä, muuten ei pärjää. Toki se, että saa tehdä töitä kotikonttorista käsin mahdollistaa koko homman ja se, että puita (vielä) on. Huikeaa vauhtia ne suurilta luullut kasat kuitenkin hupenevat. Mutta jos ne tämän joulukuun vielä riittäisi...

Raija Riihimäki: Helmikuu